Jonkinlainen henkiinheräämisen ihme tapahtui, kun nappasin muutama päivä sitten jo lähes biojätekelpoisesta ruusukimpusta yhden nuupahtaneen oksan talteen ja sommittelin sen valokuvausharjoituksia varten vedellä täytettyyn viinilasiin. Seuraavana päivänä kukka oli elämänsä kunnossa, kauniimpi ja kukoistavampi kuin kertaakaan maljakossa muiden oksien joukossa.
Onneksi se lähes biojätekelpoinen puska oli edelleen eilen maljakossa keittiön pöydällä, joten sain vielä pelastettua pari kukkaa. Ne laitoin pieniin lasisiin maustepurkkeihin, jotka täytin vedellä täpötäyteen, ja kas, nämäkin yksilöt voivat nyt erittäin hyvin. Kukat on ostettu pitkästi toista viikkoa sitten ja näyttävät nyt edelleen tosi tuoreilta. Mitä tästä opimme? Kukoistukseen tarvitaan välillä vähän omaa tilaa. Pätee muuten ihmisiinkin.
Sen enempää filosofoimatta toivotan näiden kuvien myötä hyvää naistenpäivän iltaa teille kaikille ihanille naisille! Toivottavasti päivänne on ollut hyvä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun jätät kommentin! :)